Chono alaad tuuhiigeer n ideh tiim sain baidag yum baih daa

Bi ih l olon udaa and yavj bailaa l daa. Tegeed neg l zuiliig ogt oilgohgui baidag yum.
Yu ve geheer Chono gej amitaniig alaad humuus dotor gedesiig n gargaj hayaad l busad buh yumiig n ter n ch teruund sain ene n ch enuund sain geed l barag zodoldoh shahaj huvaaj avah yumaa.
Jishee n choniin hodood ideheer hodood saijirdag l gene Heliig n angina tai hun hooloi deeree tavihaar bas l sain baidag gene. Shagaig er hun zuuheer sain hiimoritoi yavdag l gene eleg n haluunaaraa bol elgend sain l gene Tarhi n tarhind sain l gene toochood baival chonooos hayah yum oldodgui yum gene dee. Yaagaad sain baidag yum be? Geheer hariulah hun neg ch oldohgui aan medkue zugeer l humuus tegej yaridag yum gene. Hehe hudlaa bailgui de geheer oodoos boon barimt delgej garna. Manai ternii ter tegeed tegehed n choniin tiim yum tegej ogson tegej iduulsen tegsen chin zuv zugeer bolson ch geh shig sonin sonin yum yarina shuu de.
Minii bodloor bol chono gedeg amitan yu iddeg ve? gedegees l hariult n garch irmeer sanagdaad baigaa yum.
Chono guya bol mal amitanii dandaa muu esvel yadarsan hogshiniig n barij iddeg amitan . Zarimdaa bol buur uhsen amitaniig seg idne. Yor n bol mahan torold hamaatuulj boloh buh l zuiliig iddeg gesen ug shu dee. Harin ter n hodoodond in orood bolovsrood baas bolj gadagshilna.
Hun bas adilhan hool ideed l baina ideed l baina. Tegeed baagaad l gargadag shu dee. Teruuntei adilhan l baimaar sanagdah yum. Za za tegeed nogoo chonoo alchaad haluunaar n idej garna. Ter n hooloigoor davaad hodoodond ochino tegeed tendeesee shimegdeed tsaashaa 12 nugalaa gedsend ochino. Tegeed tendeesee tsaashaa damjaad gadagshaagaa garna. Engiineer oilgohod l iimel baina. Tegvel nogoo idsen eleg n elgend ochij naaldahgui baigaa biz? tiimee naaldahgui baina. Tegeheer elegend ochidog n hudlaa bolj taarahnee. Za odoo tarhi ideh bol buurch oilgomjtoi baigaa biz?
Zarim anchid /anchin ch gejdee tom tom jeeptei buduun buduun gedestei darga zahiral golduu 35-aas deesh nasniihan / chonoo alahdaa mashinaar hooj buudna. Tegeed teriigee an gej nerleed baigaa yum.
Jinhen an bol shal oor shu de.
Angaa sudlana haaguur baigaa ene teriig n togtoono tegeed hezee avlahaa shiidne. Avlahdaa hen hen haana yaaj yamar bairlaltai baij baihaa yariltsana. Tegeed mon hen n ehlej buudah aldah yum bol haashaa garch guih ve ? guivel hen haana n baij baigaad yaaj buudah geh meteer mash nariin zohion baiguulalgdsan ajillagaa boldog yum. Tegeed tovloson odor tovloson tsagtaa uulzaad andaa yavna.
Mongol er hunii and mordoh n iim zan uiliig zaaval yariltsaj baij hiideg zuil. Tegtel nogoo tom tom gedestei nohod chin dulaahan mashin dotoroos l buudna shuu dee.
Tegeheer angiin anchidiin yalgaa n iluu haragdaj baigaa bizdee?
Neeree choniin erhten hund tiim sain uu ? gedeg deer bichij baisnaa martsan baina.
Chono gedeg amitand shagai gej zuil baidag. Tern er huniig hiimoritoi bosoo yavuuldag ed yum genee? Bi baahan gaihav? Ter hiimori gedeg n tegeed yamar zuil baidag yum bol ? uzeh yumsan
Bi l lav delhiid hogjilooroo terguulj baigaa America chuud bugd choniiin shagaitai gevel itgehgui.
Ted choniin shagai zuulgui bolood l baina boloh l baih gej boddog. Yamar ch Europ hund dongoj say alsan choniin haluun hodood gargaj ireed mai hodoodnii mash sain em gevel ter medeej itgehgui tegeed bas idehgui. Medeejshde ter bidnees iluugeer baigal gedeg zuil deer yu boldog tuhai sain medeh yum chin. Uchir n ter hun em uuj baij emchlegdne gedegee har baga baihdaa oilgoson hun bolhoor tegej nuli bakter bolson yum hezee ch idehgui. Bid chin olon yum gadnaas duiraah durtai shde tegeheer yadaj em uuj baij eruul bolno. Mash iheer hodolmorloj baij bayan saihan amidarna ertnees eruul mendee hamgaalj baij eruul urt naslana gedegee l sain oilgoh heregtei baina daa.